TUNNISTA SOMEN VAARAT ENNEN LASTASI
#VAARALLISETSOMEHAASTEET
#VAARALLISETSOMEHAASTEET
TARINA”No kaikkia semmosia että vaikka on 24h vaikka ulkona tai ei syö mitään 24h”
”Esimerkiksi junaradoilla kuvien ottaminen pari vuotta sitten oli vaarallista terveydelle ja siihen liittyi kuolemanvaara.”
Haitalliset ja vaaralliset somehaasteet ovat internetissä leviäviä ilmiöitä, jotka voivat aiheuttaa fyysistä tai psyykkistä haittaa niihin osallistuville. Tällaiset haasteet voivat olla vaarallisia terveydelle, turvallisuudelle tai hyvinvoinnille. Sosiaalisen median haasteet leviävät usein erityisesti videopohjaisilla somealustoilla.
Somehaasteet leviävät nopeasti ja voivat muodostua lasten ja nuorten keskuudessa tunnetuksi ilmiöksi. Kaikki haasteet eivät suoraan kehota tekemään mitään tai sisällä haaste-sanaa. Ilmiöön vain alkaa osallistumaan ihmisiä ja kaikki postaavat someen oman versionsa jostain tempusta tai suorituksesta. Lapsen voi olla vaikeaa tunnistaa ilmiötä haasteeksi. Paine osallistua tällaisiin temppuihin tai haasteeseen voi kasvaa, koska lapselle ja nuorelle voi syntyä kuva, että hän jää jostain merkittävästä paitsi.
”Kaikkia tyhmiä stuntteja näkyy ei-ammattilaisten toimesta jatkuvasti ja se rohkaisee kokeilemaan mukana.”
”Se missä talon parvekkeelta hypätään puuhun”
”Oon törmänny rooftoppaamiseen eli harrastukseen jonka ideana on kiivetä korkeisiin mastoihin ja rakennuksiin. Usein paikat ovat lukituilla alueilla ja pääseminen alueelle edellyttää lukon tai oven rikkomista.”
Somehaasteet voivat olla harmitonta, hauskaa ja yhteisöllistä ajanvietettä. Tällaisia haasteita voi olla esimerkiksi erilaiset tanssihaasteet tai haasteet, joissa levitetään tietoisuutta jostain tärkeästä asiasta. Osassa haasteista taas voidaan yllyttää syömään jotain ei niin tavanomaista tai tekemään uhkarohkeita fyysisiä temppuja. Joskus toisaalta jonkin tavanomaisenkin ainesosan liiallinen nauttiminen voi olla vahingollista. Pahimmillaan somehaaste voi olla hengenvaarallinen. Lapsen ja nuoren voi olla vaikea arvioida millainen haaste on fyysiselle tai psyykkiselle terveydelle haitallinen.
”Olen törmännyt tiktokissa joskus somehaasteisiin. Itse en juurikaan ottanut osaa siihen, mutta mietin mitähän paljon nuoremmat ajattelevat, kun sellaisen näkevät. Ei minun mielestäni niissä ole sinänsä mitään pahaa (ellei nyt puhuta mistään hengenvaarallisesti tms) ne voivat olla hauskojakin, mutta monesti tulee mietittyä, että tämä on itselleni ihan ok-juttu, mutta mitähän se paljon paljon nuorempi selaaja mahtaa miettiä, kun tuollainen tulee ruudulle.”
On tärkeää, että aikuiset ovat tietoisia lapsensa mediamaisemasta ja siellä olevista somehaasteista. Se, että vanhempi on samassa sosiaalisessa mediassa kuin lapsi ei riitä, koska algoritmit tarjoavat käyttäjilleen erilaista sisältöä. Tämän takia on tärkeää käydä lapsen mediankäytöstä jatkuvaa keskustelua lapsen kanssa.
Sosiaalisessa mediassa pyörivät haasteet ovat usein harmittomalta vaikuttavia, hauskoja, viihdyttäviä ja yhteisöllisyyttä lisääviä. Haasteet saattavat vaikuttaa leikinomaiselta yhdessäololta, jossa hassutellaan joko yksin tai yhdessä. Lapsen voi olla vaikeaa tunnistaa, millaisesta haasteesta voi koitua haittaa.
"Tiktokissa on haaste jossa syöt lusikallisen suolaa, jos selviää sen on ""siisti"" tai ""vahva ihminen"". Syynä miksi suola määrä on lusikallinen on koska se on haitallista kehollesi.
Lapsen kanssa on hyvä puhua mediankäytöstä ja siitä, mitä sosiaalisen median kanavia hän käyttää ja millaisiin sisältöihin hän mediankäytössään törmää. Kaikki haasteet eivät ole haitallisia tai vaarallisia ja osa haasteista lisää yhteisöllisyyttä, tietoisuutta ja tekee puhtaasti hyvää. Tärkeää on, että lapsi tunnistaa, millaiset sisällöt lisäävät omaa ja muiden hyvinvointia. Samalla hänen on hyvä tunnistaa, mitkä sisällöt ovat turvallisia ja tietää, miten toimia, jos törmää johonkin arveluttavaan, pelottavaan tai ikävään sisältöön.
”Olen törmännyt joihinkin haasteisiin missä suuhun tungetaan jotain ja siihen voi tukehtua mutta en ole osallistunut siihen.”
Lapsen kanssa tulee keskustella myös siitä, miten toimia, jos kohtaa haitallisia tai vaarallisia somehaasteita. Vaikka lapsi ei käyttäisi sosiaalisia medioita, voi lapsi silti altistua erilaisille somehaasteille. Tunteita herättäviä haasteita saatetaan jakaa kavereille myös yksityisviestein tai ihan vaan kertomalla.
Onko lapsi tai nuori törmännyt somehaasteisiin? Millaisia ne ovat olleet?
Mitä haasteella on tavoiteltu?
Onko joku haaste jäänyt mielen päälle pyörimään? Miksi?
Miten tunnistaa vaarallisen somehaasteen?
Millaisia seurauksia haasteeseen osallistumisella voi olla itselle tai muille?
Millaisiin somehaasteisiin on turvallista osallistua?
Onko olemassa haasteita, joista voi olla jollekin jotain hyötyä?
Millaisiin haasteisiin ei missään nimessä kannata osallistua eikä jakaa eteenpäin?
Opeta lapselle kriittisyyttä netissä sekä digitaalisten ympäristöjen toimintalogiikkaa. Muistuta, että kaikki mitä näemme somessa, peleissä tai netissä ei ole aina sitä miltä näyttää. Kuvia ja videoita on helppo manipuloida, eli huijata näyttämään aidolta esimerkiksi tekoälyn avulla. Sama koskee myös somehaasteita. Jos jokin asia näyttää tai tuntuu epäilyttävältä, liian hyvältä ollakseen totta tai ihan uskomattomalta, se luultavasti onkin sitä."
”Netissä ja etenkin TikTokissa ja Instagramissa tulee vastaan jos jonkinmoista haastetta. Olen itse kuudennella luokalla ja en voi mitenkään ymmärtää sitä, että jollekin somesuosio olisi tärkeämpi asia kuin oma henki ja hyvinvointi.”
On hyvä tiedostaa, että monet käyttäjät tavoittelevat tunteita herättävillä sisällöillään huomiota, seuraajia tai sitä, että algoritmi nostaisi heidän sisältöään esiin. Tämä saattaa joskus johtaa siihen, että sisältöjä tuotetaan tietoisesti algoritmien toimintalogiikan mukaisiksi.
Algoritmit on ohjelmoitu toimimaan palvelun tekijän tavoitteiden mukaisesti. Ne pyrkivät optimoimaan sen ajan mitä palvelussa ollaan eikä esimerkiksi mieti haluaisitko seurata sosiaalisessa mediassa kavereita tai saada itseä kiinnostavaa sisältöä. Algoritmi valitsee ne julkaisut ja sisällöt, joita näemme palveluissa.
Algoritmit suosivat erityisesti sisältöä, joka on kuva- tai videopohjaista tai johon käyttäjät reagoivat voimakkaasti esimerkiksi tykkäyksillä, jakamalla sisältöä tai kommentoimalla sitä. Ällistyttävät, erityisen hassut tai vaaralliset ja uhkarohkeat haasteet ovat esimerkkejä sisällöistä, joita algoritmi on ohjelmoitu suosimaan ja siksi niitä myös tehtaillaan paljon.
Somehaasteiden kohdalla kannattaa aina tarkistaa, minkä asian puolesta haaste on tehty ja kuka on haasteen liikkeelle laittaja.
Jos lapsi kertoo itse osallistumisestaan vaaralliseen somehaasteeseen, kiitä lasta siitä, että hän on kertonut asiasta sinulle. Pyri olemaan rauhallinen. Pyydä häntä kertomaan omin sanoin ja mahdollisesti näyttämään laitteeltaan mistä haasteessa on kysymys. Selitä miksi juuri tähän somehaasteeseen osallistuminen on vaarallista ja kerro, että olet onnellinen, että lapsesi on kunnossa. Painota, että olet huolissasi, koska lapsen turvallisuus ja terveys on sinulle tärkeää ja että välität lapsesta.
Keskustelkaa yhdessä siitä, mitä olisi voinut tapahtua, jos haaste olisi mennyt pieleen ja millaisia seurauksia sillä olisi voinut olla lapselle itselleen tai muille ihmisille. Kerro lapselle, miksi on tärkeää, että haasteesta ilmoitetaan eteenpäin tai siitä varoitetaan myös muita. Pohtikaa yhdessä, miten jatkossa tunnistaa vaarallinen somehaaste ja miksi se kannattaa jättää toteuttamatta.
On hyvä myös keskustella siitä, miksi joskus voi olla vaikeaa olla lähtemättä haasteisiin mukaan. Kavereiden ryhmäpaine voi olla yksi tällainen syy. Pohtikaa yhdessä erilaisia keinoja, miten tällaisesta tilanteesta voisi päästä pois.
Muistuta myös lasta, että hänkään ei saa yllyttää muita tekemään asioita vasten toisen tahtoa. Haitallisia tai vaarallisia somehaasteita ei myöskään kannata jakaa eteenpäin. Kerro lopuksi lapsen kavereiden vanhemmille, että tietoosi on tullut haitallinen tai vaarallinen somehaaste, jota lapset ovat yrittäneet tehdä. Jos kyseessä on kouluikäinen lapsi, voi asiasta olla hyvä tiedottaa myös lapsen koulua.
Jos lapsi on postannut haasteeseen liittyvää sisältöä someen, poistakaa ne, jotta muut eivät lähde jakamaan tai yrittämään haastetta. Myös lapsen kavereita voi pyytää poistamaan vaaralliseen haasteeseen liittyvä sisältö.
Ilmoita - Jos somehaaste vaikuttaa haitalliselta tai vaaralliselta, kerro siitä aikuiselle. Ilmoita haasteesta ylläpitoon, MLL:n ilmoituskanavaan tai viranomaiselle. Näin turvaat myös muut käyttäjät.
”Olen törmännyt joihinkin loukkaaviin tai mahdollisiin vaaratilanteisiin johtaviin yhteisöihin, mutta olen sivuuttanut ne vain esimerkiksi ilmiantamalla.”
"On tärkeää, että meidän nuorten mielipide kuullaan ja sitä arvostetaan.”
“Toivottavasti tää kysely tekee asioille jotain.”
MLL:n Nuorten mediankäytön kyselyn vastaukset kerättiin verkkokyselyllä marraskuun 2023 aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä 3627 nuorta. Heistä 3014 (83,1 %) on 13–17- vuotiaita, 314 (8,7 %) 9–12-vuotiaita ja 299 (8,2 %) 18–22-vuotiaita. Kyselyn vastauksissa korostuvat siten voimakkaasti yläkouluikäisten ja toisella asteella opiskelevien nuorten kokemukset ja näkemykset haitallisista ja vaarallisista somehaasteista.
Vastaajista 2002 (55,2 %) on tyttöjä ja 1423 (39,2 %) poikia. 106 vastaajaa ilmoittaa sukupuolekseen “joku muu” ja 96 kyselyyn vastannutta nuorta ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan
MLL:n Nuorten mediankäytön kyselyssä 2024 vastauksista käy ilmi, että vaarallisiin somehaasteisiin törmääminen on monelle lapselle ja nuorelle arkea. Nuorille teetettyyn kyselyyn saatiin runsaasti avovastauksia ja nuoret kuvailivat näkemiään vaarallisia somehaasteita yksityiskohtaisesti.
“Kuusi todella vahvaa nikotiinipussia samaan aikaan huuleen ja en siis ottanut tähän osaa enkä liittynyt.”
”Olen kohdannut monesti suomalaisten fitness/hyvinvointi vaikuttajien kanaviin joilla he mainostavat omia "viikon pika diettejä" joissa tippuu 5kg parissa päivässä ja pylly kasvaa samalla isommaksi. Otin osaa siihen koska olen kokenut koko ala- ja ylä-asteen kiusaamista kokooni liittyen ja olen yrittänyt laihduttaa mutta onneksi se ei ole onnistunut, nuo haasteet lisää ulkonäköpaineita ja saa varsinkin nuorille tytöille tosi epävarman olon.”
Nuorten mediankäytön kyselyssä nuoret nostivat esille useita syitä, miksi he olivat osallistuneet vaarallisiin somehaasteisiin. Nuorten mukaan uteliaisuus, hauskanpito, vertaispaine, tylsyys, seuraajien ja tykkäysten tavoittelu sekä omien rajojen kokeilu olivat syitä lähteä mukaan haasteisiin. Joka neljäs kyselyyn vastannut nuori ajatteli, että somehaasteet lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Näin tiktokissa kun yksi ihminen hengitti kuivashampoota ja melkein kuoli”
“näin videon youtubessa missä tyypit kilpaili että kuka on syömättä pisimpään”
Iso osa nuorista on törmännyt haitallisiin tai vaarallisiin somehaasteisiin. Moni mainitsee kyselyn avovastauksissa nähneensä hengityksenpidätys-, pyörtymis- tai kiipeämishaasteita. Usea nuori on nähnyt haastevideoita, joissa satutetaan itseä, kuten lyödään kättä rikki tölkkiin, viilletään ihoa tai poltetaan itseä. Myös erilaiset syömiseen tai syömättömyyteen kannustavat haasteet mainitaan usein. Vastauksissa kerrotaan myös somehaasteista, joissa tehdään jotain laitonta, kuten varastetaan tai tuhotaan omaisuutta. Monessa vastauksessa mainitaan TikTok alustana, jossa vaarallisiin haasteisiin on törmätty.
“Joku oli keksinyt haasteen että otetaan tölkki ja lyödään tölkkiä kädellä siihen asti kunnes tölkki rikkoutuu ja käsi on veressä. Itse kuulin tästä kaverilta ja päätin kokeilla ja tästä seuraamuksena minullakin oli käsi veressä enkä nyt jälkeenpäin mietittyä koe siitä mitään hyötyä ja vaarallista se enemmänkin on...”
“Olen törmännyt happikänni nimiseen haasteeseen jossa painetaan palleaan niin kauan että lähtee taju mutta en ole itse kokeillut eikä kukaan lähipiiristäni”
Noin 50 nuorta mainitsee avovastauksissa nimeltä Blue whale -haasteen, jossa tehdään itsetuhoisia tekoja ja jonka viimeisenä tehtävänä on itsemurha. Muutama nuori kertoo myös itse osallistuneensa siihen ja ainakin yksi jopa yrittäneensä itsemurhaa.
Useimmat nuoret kertovat kuitenkin avovastauksissa, että eivät ole itse ottaneet osaa vaarallisiin haasteisiin, vaan ovat vain nähneet niitä. Nuoret ovat joka tapauksessa olleet osallisina esimerkiksi sellaisissa vaarallisiksi kokemissaan haasteissa, joissa syödään lusikallinen suolaa tai kanelia, laitetaan suuhun konetiskiainetabletteja, liimaa tai juodaan nopeasti pullo limsaa ja koitetaan olla röyhtäisemättä.
“Kuusi todella vahvaa nikotiinipussia samaan aikaan huulen ja en siis ottanut tähän osaa enkä tai liittynyt.”
Syinä vaarallisiksi koettuihin haasteisiin osallistumiseen nuoret mainitsevat uteliaisuuden, hauskanpidon, vertaispaineen, tylsyyden, seuraajien ja tykkäysten tavoittelun sekä omien rajojen kokeilun. Osa nuorista myöntää olleensa nuorempana tyhmempi ja kertoo, että ei enää osallistuisi vastaavanlaisiin haasteisiin. Osa vastanneista nuorista ilmaisee huolensa itseään nuoremmista somenkäyttäjistä, joille ei vielä ole ehtinyt kertyä kriittisyyttä internetin sisältöjä ja siten myös haasteiden vaarallisuutta kohtaan.
"osallistuin kun kaveritkin pelasivat ja silloin se oli hauskaa ja ihmeellistä, tuntui erilaiselta."
Somehaasteet ja niihin liittyvät hyvät ja huonot vaikutukset jakavat nuorten vastausten perusteella mielipiteitä. Miltei neljännes nuorista (23,4 prosenttia) oli sitä mieltä, että somehaasteissa voi ilmetä kiusaamista, syrjintää, häirintää tai väärinkäyttöä. Miltei yhtä iso määrä nuoria näki, että somehaasteet voivat aiheuttaa painetta olla samanlainen ja tehdä samoin kuin muut (22,8 prosenttia). Melkein puolet (48,6 prosenttia) nuorista oli sitä mieltä, että somehaasteet eivät lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, vaikka avovastauksissa nuoret toivat esiin esimerkkejä erilaisista yhteisöllisyyttä lisäävistä somehaasteista. Hieman yli viidesosa (21,6 prosenttia) nuorista koki, että somehaasteet voivat aiheuttaa stressiä, pelkoa tai ahdistusta.
“Hyväntekeväisyyttä ja yhteisöllisyyttä nostattavat haasteet kuten esimerkiksi yhteiset tanssitempaukset tai videon teko tiettyyn kappaleeseen.”
“ALS Ice Bucket Challenge - haaste oli omasta mielestäni erinomainen esimerkki positiivisesta somehaasteesta, siinä kerättiin rahaa hyväntekeväisyyteen ja se oli viihdyttävää katseltavaa.”
“Korona aikana tehtiin sitä vessapaperi haastetta missä koottiin se torni se oli hauska ja lisäsi yhteenkuuluvuuden tunnetta”
Nuoria pyydettiin erikseen kertomaan esimerkki positiivisesta tai hyvästä somehaasteesta. Nuoret mainitsivat pohtiessaan positiivista tai hyvää somehaastetta hyväntekeväisyyshaasteet useissa vastauksissa. Osa nuorista pitää siitä, että haasteet kannustavat luovaan toimintaan, esimerkiksi piirtämiseen tai käsitöihin. Nuoret kokivat positiivisina myös sellaiset haasteet, joita suoritetaan yhdessä kavereiden kanssa. Osa nuorista kertoi törmänneensä fyysistä kuntoa ylläpitäviin treenihaasteisiin. Toisaalta myös tämäntyyppisten haasteiden koettiin aiheuttavan ulkonäköpaineita ja stressiä.
“Somessa on paljon vaikuttajia jotka suosittelevat erilaisia dieettejä ja vaikka osa niistä onkin ihan järkeviä ne aiheuttavat nuorille paljon stressiä siitä mitä kehtaa syödä.”
"Sanon nyt heti tähän väliin, että en itse ole ottanut osaa mihinkään somehaasteeseen tai -yhteisöön, olen vain kohdannut sellaista.”
”En liittynyt ollenkaan haasteeseen ja haaste oli että piti ottaa jotain lääkettä liikaa että tulisi hassu olo”
Nuorille esitettiin kyselyssä listausmuodossa erilaisia keinoja suojella itseään haitallisilta somehaasteilta. Nuorten tuli ottaa keinoihin kantaa viisiportaisella asteikolla (täysin samaa mieltä, vähän samaa mieltä, siltä väliltä, vähän eri mieltä, täysin eri mieltä).
Kaikkein vähiten täysin samaa mieltä -vastauksia keräsivät keskustelemiseen liittyvät vaihtoehdot, eli kaverin tai aikuisen kanssa keskusteleminen. Vastausten perusteella nuoret tarvitsevat enemmän tietoa keinoista, joilla suojata itseään ja muita haitallisilta ja vaarallisilta somehaasteilta.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto luovutti yli 10 000 kansalaisen allekirjoittaman vetoomuksen Suomen hallitukselle, jotta hallitus tekisi kaikkensa saadakseen somejätit kantamaan vastuunsa ja tekemään somekanavista turvallisia lapsille ja nuorille. Vetoomus luovutettiin tiistaina 28.5.2024 liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteelle.